Kortteja ystävänpäiväksi ja varastoon.

Ystävänpäiväkortti.

 
Minulla on ollut suunnitelmissa, että pitäisin korttientekopäivän! No, kokonaisen päivän varaaminen yhteen puuhaan oli kyllä liian suuri projekti, joten askartelin korttien kanssa muutaman illan. Hyvä niin. Ensimmäisenä iltana leikkasin amerikkalaisista tilkkutyökankaista kukkakuvioita, jotka silitin liimaharson avulla korttipohjiin. Näitä askartelin kymmenkunta ja osan lähettelin ystävänpäiväkortteina menemään. Muutamia jäi toki varastoon. Korteissa näkyvät kukka- ja nuottiviivastopaperinauhat olen ostanut Saksasta Idee-nimisestä askarteluliikkeestä; Ideessä piipahdan jokaisella Saksan matkalla, eihän sellaista askartelutaivasta voi ohittaa.

Näistä korteista osa on jo lähetetty ystäville.

Lisää kangaskukkakortteja.

Koska olin päässyt hyvään vauhtiin korttien teossa, jatkoin puuhastelua, mutta materiaali vaihtui lautasliinoihin, joita olen keräillyt aina, kun on sopiva servetti sattunut kohdalle. Liimasin taas erilaisia kukka-, pöllö- ja muffinikuvia liimaharson avulla korttipohjiin. Varastoon syntyi 18 korttia.

Onnittelukortteja.

Osa korteista on yksi-, osa kaksiosaisia.

Joukkoon mahtuu myös muutama pöllökortti.

Tämä lautasliina on Jukka Rintalan suunnittelema.

Kesämökillä olen usein kaivannut irtojakkaraa. Löysin sellaisen viime kesänä rompetorilta, mutta se kaipasi hieman tuunausta. Tuoli on käsityönä tehty, lujat puuosat, päälliskangas käsinkudottua villakangasta. Nuhraantunut kangas piti saada piiloon. Päädyin ompelemaan irtopäällisen tilkkutyönä, mallina ullakon ikkunat. No, pöllöthän sieltä ikkunoista kurkkivat. Reunukseen käytin taas tilkkupeitoista tähteeksi jääneitä kaitaleita. Puuosat kaipaavat vielä hiontaa  ja lakkausta.

Tässä jakkarasta näkyvissä entinen kangaspäällyste.

Uudellen verhoiltu jakkara, päällinen on kiinnitetetty vihreillä kanttinauhoilla jalkojen ympäri.

Talvimyrskyä ja tilkkuja

Tammikuun pimeinä päivinä oli aikaa valmistaa monenlaisia käsitöitä. Luonnonvaloa olisin kyllä kaivannut. Toki aurinko näyttäytyi aina hetken aikaa, kuten allaolevassa kuvassa. 

Upeita jääkukkia parvekkeen ikkunassa.

Yritän välistä tehdä jotain vanhanaikaista käsityötä. Niinpä kaivoin esille vuodelta 1987 peräisin olevan viitelöintiohjeen ja ryhdyin viitelöimään kaulaliinoja. Loin 4 metriä pitkän loimen, jotta työn keskelle ei tule päättelykohtaa ja samalla saan kaksi kaulahuivia. Käyttämäni lanka, Sirdarin big softie (51% villaa, 49% akryyliä), oli sopivan paksu, mutta aivan liian helposti nöyhtääntyvä, ainakin, jos joutuu purkamaan työtä. Netistä löytyi myös hyviä ohjeita. Käytin 6 kerää lankaa, väreinä valkoinen, luonnonvalkoinen ja vaaleanharmaa. Loimilankoja oli 62. Lopputulokseen olin kyllä tyytyväinen. Toinen kaulaliina tuli omaan käyttöön, toinen meni lahjalaatikkoon.

Reunalankojen järjestelyä.

Lankojen poimintaa.

Tässä valmis kaulaliina. Kuvassa hame, jonka ompelin kauan sitten ostetusta palasta, toimii tanssihameena.

Tuulisilla ilmoilla tykkään suojata pään ja korvat huolella, siksi ompelin tämän fleecehatun. Mallina käytin vanhaa hattua. Karva löytyi kaapista, samoin kukkakoriste.

Ensin ajattelin, että säästän kynttiläntekokuvat joulukuulle, mutta Kodin kuvalehdessä kehotettiin tekemään kynttilöitä talvipäivien iloksi, joten tässä niitä tulee. Käytin pelkästään kynttilöiden jämiä ja valumia, niitä on kertynyt säilöön varmaan kymmenen vuoden ajalta (meillä ei heitetä mitään hukkaan!!!) Sulatin jämät vesihauteessa puuhellalla ruokaa laitellessa, aina 3-4 kynttilää kerrallaan. Muotteina käytin erilaisia pikkurasioita, purkkeja ja WC-paperirullan hylsyjä. Sydänlangan painona käytin naulanpätkiä ja tuikkujen painoja, jotka ankkuroin steariinin avulla pohjaan. WC-rullan hylsyn laitoin jogurttipurkkiin ja päälle vain vähän sulaa steariinia. Sitten purkit lumiastiaan ja päälle steariinia pienissä erissä, jolloin se ei valu pois. Jämiä riittää vielä muutamaan kynttilään.

Kynttilämuotteina rasioita, sydänlangat olen kiinnittänyt nuppineulalla rasian seinään.

Valmiita kynttilöitä, ehkä ensi jouluksi.

Suuri Käsityö -lehden tammikuun numerossa oli trikoomekkojen ohjeita. Käsityöpiirissä joku luki, että lehti sisältää hoikentavia trikoomekkoja. Tähän eräs piiriläinen tuumasi, että niitä pitää sitten laittaa monta päällekkäin. Ompelin sitten yhden mekon Eurokankaan jerseystä. Materiaali on miellyttävä pitää. 

Jerseymekko, vihreä väri ei näy kuvassa.

Koska joulun aikaan totuimme ovistoppari Miikkulaiseen enkä halunnut pitää tonttua keittiössä ympäri vuoden, ompelin tilalle uuden pöllön hahmossa. Materiaalina käytin tilkkupeitoista jääneitä bloggien jämiä. Painoksi sijoitin hernepussin pöllön alaosaan.

Uusi ovistoppari ei ole vielä saanut nimeä.