perjantai 25. syyskuuta 2015

Karnaluksia tyhjentämässä.

Tallinnan vanhaa kaupunkia.

Ostosmatkan saalis.

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna piipahdin tyttäreni kanssa Tallinnassa. Pääkohteena meillä oli Karnaluks, tuo kuuluisa käsityöntekijöiden tavarataivas. Vielä toisen käyntikerran jälkeen oli pää ihan pyörällä moisesta tavarapaljoudesta, eivätkä hinnat huimanneet päätä. Minulla oli oikein ostoslista, mitä vähintään aiomme katsoa ja ostaa. Tärkein oli vanutikkausjalka, jonka ompelukoneosaston myyjä ystävällisesti etsi varastosta. Hän tutki todella tarkkaan, että se sopii ompelukoneeseeni. Kotiin päästyäni kokeilin sen toimivuutta ompelemalla kaksi patalappua. Hyvin toimi, vaikka tikkauskuviot olivat kovin alkeellisia. Aion opetella ompelemaan sillä kauniita kuvioita.


Vanutikkausjalka.


Kokeiluja vanutikkausjalalla.

Ostoslistasta löytyi myös ratkoja (entinen katkesi) sekä neulelangat tyttären puseroon, mutta onnistuimme myös tekemään heräteostoksia: satiininauhaa, kukkanauhaa, sukkalankoja, puusta leikattuja koristeita, muutamia korun osia, ompelulankaa, koneen neuloja, merkkaustussi, vauvalankaa, vetoketjuja, laukun kahva.
Ostoksia.

Söpöjä sukkalankoja.

Karnaluksin hyllyjä.

Satiininauhoja.

Vetoketjuja löytyy kaksi huoneellista!        
Söimme ankkaa lisukkeineen.
Kahden tunnin ostostuokion jälkeen huomasimme olevamme nälissämme. Kävimme vielä kangaskaupassa hankkimassa mustaa pitsikangasta. Aterian jälkeen poikkesimme Vanhan kaupungin kujille. Kenkäkaupasta löysin itselleni edulliset Riekerin sandaalit; jospa niille olisi käyttöä ensi kesänä. Ne ovat todella mukavat jalassa. Palasimme tyytyväisinä "saaliiseemme" Linda Linen pika-aluksella takaisin Helsinkiin, missä yövyimme poikani luona, ennen kuin matkustimme asuinpaikkakunnillemme sunnuntaina.
Erilaista vanhaa kaupunkia.

Näkymä satamasta.

Kiitos kommenteista.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Alkusyksyn kukkasia.

Punertava auringonkukka.
 Kesän päätteeksi saimme nauttia kahden viikon poutajaksosta. Ihanaa. Kaikki kasvit näyttivät nauttivan auringonpaisteesta. Kyllä valohoito teki hyvää myös ihmisille. Pihavahtina meillä on risukoira, lahjaksi saatu. Joka kesä se on saanut selkäänsä erilaiset kukat, tänä vuonna oli vuorossa samettiruusu. Siemenestä kasvattamani auringonkukat ehtivät vihdoin kukintavaiheeseen. Osa niistä on punakukkaisia. Jalo ritarinkannus lopetti jo kukintansa, mutta auringossa siihen ilmestyi pieni kukkavana. Silkkikukat loistavat myös auringon paisteessa. 

Silkkikukkia.

Pihamme vahtikoira.

Jalo ritarinkannus.
Alkukesästä kaivoin esille "mökkikäsityön" eli olin joskus aloittanut  pitsijakun virkkaamisen puuvillalangasta. Tänä kesänä se "tekele" valmistui. Malli muokkautui ajan kanssa eli virkkasin, mitä kulloinkin mieleen juolahti. Kaapista löytyivät sopivat napitkin. Napinläpinä toimivat pitsin lenkit.

Mökkikäsityö.
Suuret kiitokset kommenteista!